Saanen kertoa yhden muiston lapsuudestani? Perheelläni oli 14 vuotta valkoinen Honda Accord. Autossa oli mm. antenni radiota varten, stereot, ilmastointi sekä penkinlämmitin. Ei ollut mitään kosketusnäyttöjä, automaattivaihteistoa tai äänimerkkejä. Kaikki toiminnot tehtiin näppituntumalla. Tämän vuoksi minusta on aikojen saatossa tullut Honda-fani, pienoismallikokoelmassani on paljon merkin autoja sekä moottoripyöriä.
Aikoinaan tuli pelattua Gran Turismo-autopelejä ja ne sisälsivät paljon japanilaisia autoja, olihan kyseessä japanilaisen Polyphony Digital-pelistudion tuotos. Pelisarjasta on julkaistu kirjoitushetkeen mennessä pääsarjaksi laskettavat seitsemän osaa sekä muita versioita, joista olen ottanut selvää Youtuben kautta. Pelissä on paljon japanilaisen Super GT-autourheilusarjan autoja, jotka on erotuksen vuoksi nimetty sponsoriensa mukaan. Esimerkkeinä Castrol Honda NSX sekä Castrol Tom's Supra ja Calsonic Nissan Skyline. Tämä on herättänyt aikojen saatossa uteliaisuutta ja kun Suomen Heikki Kovalainen ajoi Super GT-sarjassa viime vuosikymmenellä, niin aloin tarkemmin seuraamaan Japanin suosituimpia kilpasarjoja.
Kuten arvata saattaa, tämän artikkelin aiheena on Japanin moottoriurheilu pähkinänkuoressa.
Super Formula
Japanissa on ajettu organisoidusti autokisoja 60-luvun alusta alkaen eri autoilla ja säännöillä ja vuonna 1977 ajettiin ensimmäinen kansallisen formulasarjan kausi. Tuolloin nimi oli Formula 2. Myöhemmin maassa on ajettu Formula 3000-luokan autoilla ja nykyään sarjan nimi on Super Formula. Nykyinen nimi tuli käyttöön 2013 korvaten Formula Nippon-nimellä tunnetun sarjan.
Aikoinaan sarjassa oli paljon runko- ja rengasvalmistajia, mutta reilun parinkymmenen vuoden ajan on useiden formulasarjojen tapaan (pl. F1) ajettu yksityyppirungolla ja yhden valmistajan renkailla. Vuodesta 2013 lähtien Super Formulassa on ajettu Dallaran autoilla. Bridgestone oli pitkään renkaidentoimittajana, mutta kaudesta 2016 lähtien on ajettu Yokohaman renkailla.
Autoissa on joko Toyotan tai Hondan valmistama 550 hevosvoimaa tuottava moottori ja auton komponenteista osa on tehty kierrätettävistä materiaaleista. Autoissa on myös ohitusnappi eli push-to-pass toiminto, mikä antaa lisätehoa ohittamiseen rajoitetun ajan. Sama systeemi on käytössä Indycar-sarjassa.
Kuljettajista valtaosa on japanilaisia, mutta joukossa on myös muutama ulkomaalainen ja he myös kiertävät Super GT-luokkaa, josta myös kerron myöhemmin. Kilpailut järjestetään maan tunnetulla radoilla, kuten Suzukassa, Fujissa ja Motegissa ja nykyään viikonloppuisin ajetaan kaksi lähtöä. Sarja ei kuulu FIA:n omaan formulaportaikkoon, joten pistemäärä on erilainen ja superlisenssiä varten sarjan mestari saa vain 25 lisenssipistettä, vaikka auto on F1:sten jälkeen toiseksi nopein formula-auto Autospport-lehden tekemän vertailun mukaan.
Kilpailun kymmen parasta saa pisteitä voittajan saadessa 20, toinen 15, kolmas 11. Neljännestä sijasta kaava menee 8-6-5-4-3-2-1. Tämän lisäksi aika-ajojen kolme parasta saavat pisteitä 3-2-1 kaavalla.