maanantai 2. maaliskuuta 2026

Indycar-kausi käyntiin tutulla voittajalla

 

Yhdysvaltain formula-sarja eli Indycar aloitti viikonloppuna uuden kautensa perinteiseen tapaansa Tampa Bayn lähellä sijaitsevan St. Petersburgin katuradalla.

Penske-tallin Scott McLaughlin lähti paalupaikalta, mutta avauskierroksen viidennessä mutkassa kolme autoa kolaroivat. Sting Ray Robbin ja Marcus Armstrongin lisäksi osallisena oli Haasissa kaksi f1-kautta ajanut Mick Schumacher.

Will Powerin debyytti Andretti-tallin riveissä ei mennyt parhaiten. Autoon sopeutumisessa oli vaikeuksia jo harjoituksissa ja kilpailukin päättyi 20. kierroksella jousituksen hajoamiseen. Kilpailun voiton kannalta ratkaisu nähtiin jo ennen puoltaväliä varikkokäyntien aikana. Nelinkertainen mestari Alex Palou kävi myöhemmin varikolla, kuin McLaughlin (tästä käytetään autourheilussa termiä overcut) ja repäisi suuren eron uusi-seelantilaiseen ottaen huomioon ne kuljettajat, jotka eivät olleet pysähdyksiään tehneet. 

Johtajan takana nähtiin sijoituksista kamppailua sekä keskikastissa, että kakkostilasta. KYle Kirkwood ja Scott McLaughlin osuivat hiukan toisiinsa 68. kierroksella ja Kirkwood vasemmassa takarengas puhkeaa. Rengasrikko oli lievä, sillä hän pääsee jatkamaan kilpailua. Kirkowood hiljensi vauhtiaan polttoaineen säästön vuoksi ja Pensken ykköskuljettaja sekä Tanskan Christian Lundgaard pääsevät edelle.

Alex Palou otti uransa 20. voittonsa. Mclauglin oli siis toinen ja Lundgaard kolmas. Romain Grosjean teki onnistuneen paluun sarjaan, aika-ajoissa viimeiseen osioon päässyt ranskalainen oli kahdekas ja junioriluokka Indy NXT:tä viime kaudella dominoinut Norjan Dennis Hauger oli Indycar-debyytissään kymmenes. Aika-ajoissa ajoi kolmanneksi.

Kausi on jälleen tiivis, sillä jo tulevana lauantaina ajetaan kauden ensimmäinen ovaalikilpailu Phoenixissä. Edellisen kerran siellä ajettiin kahdeksan vuotta sitten.

lauantai 28. helmikuuta 2026

Formulakauden ennakointia

 

Kirjoitushetkestä vajaa viikko, niin F1-kausi 2026 alkaa Australian GP:n harjoituksilla Melbournessa sijaitsevalla Albert Parkin katuradalla. Niinpä perinteiseen tapaan teen oman ennakkoni.

Ennakkosuosikit

Katselin viime viikolla Bahrainissa ajettuja testejä ja niiden perustella on hankala laittaa talleja paremmuusjärjestykseen. Jos pitäisi rankata neljä parasta, ne olisivat Ferrari, McLaren, Mercedes ja Red Bull. Heidän autoilla ajettiin parhaat ajat ja luotettavuuskin toimi. 

Kuljettajien kohdalla ennakkosuosikit löytyvät myös samoista talleista. Max Verstappenilla on vielä hinkua saada uran viides mestaruus. Mersu voi palata dominoivaan asemaan, joka heillä oli 2014-2020 välisenä aikana, mutta Lewis Hamiltonilta ykköskuskin paikan perinyt George Russell voi tasaisuudellaan taistella mestaruudesta. McLarenin Oscar Piastrilla on kokenut, miltä tuntuu hävitä maailmanmestaruus, tänä vuonna sen tuominen Australiaan voi onnistua, jos välttää virheitä. Ferrarin osalta pistän omat pelimerkkini Charles Leclerciiin. Tallin fiksu ratkaisu, jossa takasiiven osa kääntyy suoratilassa ympäri voi tuoda etua kilpailijoihin nähden. Nyt tallin pitäisi minimoida taktiset virheet, niin punainen auto palaa voittajan paikalle. Hamilton saa soittaa kakkosviulua, vaikka pr-mielessä hänen voittonsa olisivat nannaa - etenkin z-sukupolven faneille. Britti lähestyy jo neljänkymmenen vuoden ikää, joten lopettamispuheet saavat mediassa lisää tuulta alleen.

Täksi kaudeksi tekniset säännöt uudistuivat niin paljon, että edes kuljettajatkaan eivät tiedä, mikä vaikuttaa mihin. Ajotapakin on täytynyt rukata täysin uusiksi ja Max Verstappen ehti jo haukkumaan autoja "kuin steroideilla pumpattu Formula E" toteamuksella. Sähkö- ja polttomoottorin välinen suhde on 50/50 eli puolet auton tehosta tulee akusta ja loput turbosta. Sen sijaan, että painettaisiin suoralla kaasu lattiaan ei riitä, vaan tehoa pitää säästää, mikä johtaa kaasun nostamiseen paljon ennen mutkan nk. apexia eli kääntöpistettä sisään- ja ulostulokohdan välillä.

Uusien sääntöjen vaikutukset

Auton ja renkaan koko ja paino pienenevät viime kauteen verrattuna, mikä taas on tehnyt autoista ketteriä ja herkkiä. Toisin sanoen ajokki lähtee herkemmin lapasesta. Jarrutusmatkat kaarteisiin pitenevät ja yliohjauksesta johtuvia ajovirheitä tulee entistä enemmän. Viimeksi mainitut ovat johtaneet kuljettajien ajotapojen muokkaukseen. Jo tämä olisi pelkästään riittänyt sääntömuutokseksi eikä kaiken uusiminen.

DRS on korvattu aktiivisella aerodynamiikalla. Suorilla on merkatut alueet, joilla kuljettaja voi säätää etu- ja takasiiven osan alas, mikä vähentää ilmanvastusta ja mutkissa siivet nousevat takaisin ylös suuremman pidon saamiseksi. Monesti todetaan, että formula-auto on kuin lentokone ylösalaisin käännettynä. Nyt se on ihan käytännössä todistettu. 

Kuljettaja voi myös aktivoida akusta lisätehoa ohittamiseen (Overtake Mode), jos he ovat mittauspisteessä sekunnin edellä ajavaa jäljessä. Auton energiatehokkuus kasvaa, sillä energiankeruujärjestelmä (ERS) ottaa talteen kolme kertaa enemmän tehoa akkuun jarruttaessa. Jo aiemmin mainitun aikaisempi kaasun nostaminen myös lataa akkua.

Auton sähkötehosta voidaan ottaa kaikki irti maksimitilassa (Boost Mode), kunhan sitä on jäljellä. Tätä ominaisuutta voidaan hyödyntää sijoitusta parantaakseen tai puolustaessaan, joten se muistuttaa Indycarista tuttua Push to Pass-toimintoa.

Uusien sääntöjen tarkoitus on tasoittaa puntit tallien välillä, lisätä kilpailua radalla sekä säilyttää F1:siin kuuluva tekninen kehitys sekä taktisuus. 

Tarkemmin uusista säännöistä on kerrottu sarjan kotisivuilla, joten jos englanti taipuu, niin lukekaa sieltä. Kisaraportteja rustailen kilpailuja seuraavan viikon aikana.

Tapaus Aston Martin

Useilla talleilla kestää päästä sinuiksi uusien autojen kanssa ensimmäisten kilpailujen aikana ja kysymysmerkkejä on herättänyt Aston Martinin meno. Ollaanko vauhtia tarkoituksella piiloteltu vai eikö auto sovi yhteen Honda-moottorin kanssa? Mikäli viimeksi mainitussa on jotain todellisuuden perää, niin pahimmassa tapauksessa vihreät autot jäävät tulokastalli Cadillacin taakse ja Japanin päässä Hondan johto pohtii nopeaa vetäytymistä. Suuri mainehaitta tulee autonvalmistajalle, jos yhteistyö ei Lawrence Strollin rahoittaman tallin kanssa toimi.

Ensi viikolla kerron, miten Indycar-sarjan avauskisa Floridassa meni.

maanantai 23. helmikuuta 2026

Talviolympialaisten niputus

 

Vuoden 2026 talviolympialaiset ovat juuri päättyneet Italiassa, jossa isäntäkaupunkeina toimivat Milano ja Cortina. Viimeksi mainitussa järjestettiin talvikisat tasan 70 vuotta sitten. Kilpailupaikat olivat tuttuja eri lajien maailmancup-paikkoja, kuten Bormio, Livigno ja Val di Fiemme, jossa järjestettiin hiihtolajit. 

Menestyjät ja yllättäjät

Hiihdosta löytyi myös tämän kisojen menestynein urheilija. Norjan Johannes Klaebo voitti kaikki kuusi miesten kilpailua. Norja voitti ylivoimaisesti koko kisojen mitalitilaston sekä kultamitalien, että yhteismäärillä mitattuna. Kilpailujen netti-ilmiöksi nousi naisten sprinttikarsinnan aikana radalla juoksut koira. Uutistoimisto Reutersin mukaan koiran omistajat eivät olleet lukinneet kunnolla kenneliä, joten koira pääsi pakoon ja juoksi kisakatsomossa olleiden omistajiensa luo. 

Ampumahiihdossa Norjan ja Ranskan edustajat saivat eniten mitaleja. Poikkeuksen tekivät miesten takaa-ajon voittanut Ruotsin Martin Ponsiluoma. Naisten vastaavassa kilpailussa Italian Lisa Vittozzi otti kultaa. Yllätyksiin kuului Bulgarialaisen Lara Hristovan pronssi naisten pikakilpailusta.

Alppihiihdossa Sveitsin, Itävallan ja Yhdysvaltain edustajat juhlivat kultaa paitsi miesten suurpujottelussa, jossa Norjan maajoukkueesta Brasilian maajoukkueeseen siirtynyt Lucas Pinheiro Braathen voitti maansa historian ensimmäisen kultamitalin talviolympialaisissa. Hänen äitinsä on kotoisin Brasiliasta. Suomalaisten odotukset kohdistuivat Eduard Hallbergiin, mutta hän laski vaikeissa olosuhteissa lasketussa pujottelussa ulos. Hän on vielä nuori kilpailija, joka on vasta tänä kautena murtautunut kympin joukkoon. Aikaa on kehittyä menestyväksi alppihiihtäjäksi.

Toinen kisojen yllätysmitaleista oli tanskalaisen pikaluistelijan Victor Thorupin hopea miesten yhteislähtökilpailussa. Kyseisessä kilpailussa kierretään 16 kierrosta ja joka neljäs kierros on kirimaali, josta saa pisteitä. Tämä kilpailumuoto on saanut inspiraationsa ratapyöräilystä, jossa myös kilpaillaan yhteislähtökilpailu.

Mitalitilastossa kolmanneksi tulleen Hollannin mitalit tulivat pikaluistelusta, josta laji on peräisin, sekä kaukalopikaluistelusta eli short trackista. Viimeksi mainitussa viisi luistelijaa kilpailee voitosta, jonka saa ensimmäisenä maaliin tullut.

Moni katsoja kotisohvilla tykästyi curlingin rauhalliseen tempoon ja taktisuuteen. Joukkueet pohtivat tarkasti ennen heittoja sen suuntaa ja voimaa, jotta oman kiven saisi lähemmäksi pesää. Kuin petankkia jäällä. Kummastusta aiheutti uusi laji, vuorihiihto. Ensin kierretään reitti timanttikuvion oikealta tai vasemmalta puolelta, sitten sukset jalassa portaiden juureen, sukset selässä rappusia ylös. Jälleen sukset jalkaan ja hiihdetään kohtaan, jossa otetaan nousukarvat pois ja lasketaan rataa pitkin maaliin, kuten alppihiihdossa. Mikäli kyseinen laji sai tarvittavaa näkyvyyttä, niin se saa jatkoa tulevaisuudessa. Kilpailumuotoja saisi olla useampi, kuin vain televisiota varten luotu sprintti. Uteliaisuudesta pitää katsoa netistä lisää kilpailuja, onhan kyseessä kestävyyttä vaativa laji. 

Kelkkailu

Tarkkaan seurasin omaa suosikkilajiani keikkailua, jossa Saksa vei rattikelkkailussa kultamitalit, paitsi naisten yksilökilpailussa, jossa voiton vei Yhdysvaltain Elena Meyers Taylor.
Saksalaiset ottivat kolmoisvoiton kahden miehen kilpailussa ja Johannes Lochner voitti tämän kilpailun, että neljän miehen kelkkailun. Ohjaskelkkailussa saksan Max Langenhan voitti miesten ja Lisa Taubitz naisten kilpailun. Myös joukkuekilpailu meni Saksan nimiin. Italia sai juhlia kultamitalia miesten ja naisten parikilpailussa. Skeleton-kelkkailussa Iso-Britannian Matt Weston voitti kultaa sekä miesten kilpaussa, että joukkuekilpailussa yhdessä Tabitha Stoeckerin kanssa. Itävallan Janine Stock voitti naisten kilpailun.

Jääkiekko

Miesten jääkiekkoturnaus alkoi Suomelta heikosti, kun avausottelussa tuli Slovakialle 4-1 tappio. Joukkueen sisällä kuohui, sillä pelaajat eivät luottaneet Antti Pennasen valmennusoppeihin ja mediassa oli puhetta heidän kapinastaan. Viime kesänä pelaajat olivat pyytäneet NHL-valmentaja Paul Mauricen liittymistä turnauksen ajaksi leijonien valmennusryhmään, mutta hän ei suostunut tähän. 
Suoritukset parantuivat ja voitokkaiden Ruotsi- ja Italia-ottelujen jälkeen pudotuspeleissä tulivat tiukat vastukset. Sveitsi johti kolmannen erän puolivälissä 2-0. mutta Suomi tasoitti kamppailun ja jatkoajalla Artturi Lehkonen teki voittomaalin. Välierissä Suomi taisteli Kanadaa vastaan ja vasta viimeisellä minuutilla Nathan MacKinnonin ylivoimamaali pudotti Suomen pronssipeliin. Ottelun jälkipyykkiä ja tuomarien kyseenalaisia tuomioita puidaan vielä pitkään. 

Pronssipelissä Slovakia ei antanut vastusta, joten helpolla 6-1 voitolla Suomi saavutti viidennen mitalinsa olympiaturnauksissa, joihin NHL-pelaajat ovat osallistuneet.

Naisten turnaus ei mennyt Suomelta hyvin. Norovirus vaivasi joukkuetta, eikä Tero Lehterän lausunnot medialle antaneet oikeaa kuvaa naispelaajien sitoutumisesta. Välipäivätkin käytettiin somesisällön tuottamiseen. Puolivälierissä Sveitsi oli parempi futislukemin 1-0.

Sekä miesten, että naisten turnausten loppuotteluissa kohtasivat Kanada ja Yhdysvallat. Tiukat ottelut menivät jatkoajoille, joissa Yhdysvallat tekivät voittomaalin. Naisten finaalissa Megan Keller ja miesten vastaavassa Jack Hughes. Loppulukemat 2-1, joten Yhdysvallat saivat tuplakullat jääkiekosta. Jatkoaika-sivustolta löytyy paljon asiaa olympiakiekosta.

Entä Suomi?

Suomi saavutti olympiakomitean saavuttaman tavoitteen eli kuusi mitalia, mutta porilaisten marssia ei olympiavoiton kunniaksi kuultu. Mitaleista viisi oli pronsseja ja ainoa hopea tuli miesten viestistä, jossa neljän hiihtäjän sijaan kilpailtiin kahden miehen joukkueilla. Monille Eero Hirvosen pronssi normaalimäen kilpailusta oli yllätys. Pitkästä aikaa ampumahiihtäjä sai mitalin, kun Suvi Minkkinen sai pronssia takaa-ajokilpailusta. 
Itse olen tyytyväinen joka mitalista, vaikka ymmärrän penkkiurheilijan olevan todella onnellinen, kun suomalainen saa olympiakultaa. 

Neljän vuoden kuluttua järjestetään talviolympialaiset Ranskan Alpeilla useilla kisapaikoilla. Tämä järjestelmä on talvikisoihin hyvä, sillä rakennuskustannukset vähenevät, eikä ympäristöhaitatkaan ole suuret. Tuolloin saatetaan myös nähdä uusia kilpailuja. 

Grazie Milan e Cortina.