tiistai 2. tammikuuta 2024

Pyörät pärisee ja rapa roiskuu



Terve taas.

Kuukauden kirjoitusloma on pidetty ja vuosikin on jo vaihtunut. Sen sijaan, että kertaisin edellisvuoden tapahtumat päätin kirjoittaa tähän julkaisuun moottoripyörillä ajettavista motocross-kisoista. Miten ne toimivat, miten kilpailut ajetaan ja kuka on kisaviikonlopun voittaja. Olen aikanaan käynyt paikanpäällä katsomassa motocrossia ja pienoismallikokoelmasta löytyy muutama krossipyörä.

Infoa ja historiaa

Motocross-kilpailut ajetaan sora- tai hiekkapohjaisella radalla, joka sisältää kallistettuja käännöksiä, ylä- ja alamäkiä, mutaa ja hyppyjä. Sadekelin osuessa kohdalle motocross-kilpailusta tulee mutainen selviytymistaistelu, jossa vaaditaan kestävyyttä sekä kuljettajilta että pyöriltä. Hankalaksi ajon tekee likaiset ajolasit. 

Motocross sai alkunsa 1900-luvun alussa Iso-Britanniassa ja maailmanmestaruudesta on ajettu toisen maailmansodan päättymisen jälkeen. 1970-luvulla laji teki läpimurron Yhdysvalloissa, jossa on ajettu kovatasoista AMA-sarjaa, joka houkuttelee parhaita kuljettajia myös Atlantin tältä puolen. Motocross on suosittua myös Australiassa. Aikojen saatossa Motocrossin ympärille on kehittynyt kilpailuja, joissa ajetaan samoilla pyörillä. Supercross-kilpailuissa ajetaan stadioneilla ja Freestyle Motocrossissa tehdään hurjannäköisiä temppuja.

Pyörä ja kilpailutapahtuma

Motocross-pyörä on kevytrakenteinen ja nopeasti reagoiva, jotta kiihdyttäminen, jarruttaminen ja kääntyminen onnistuisivat vaivatta. Kilpailuissa ajetaan montaa luokkaa, jotka on jaettu pyörän kuutiotilavuuden sekä kuljettajan iän mukaan. Pienimmät pyörät ovat alle kahdeksankymmentäkuutioisia ja suurimmat yli 450-kuutioisia. MM-sarjassa ajetaan MX2-luokassa, jonka pyörät ovat 125-250-kuutioisia kaksi- tai nelitahtipyöriä ja MXGP-luokassa, jonka pyörät ovat tilavuudeltaan 250-450-kuutioisia myös kaksi- tai nelitahtipyöriä.

Kilpailuviikonloppuisin ajetaan harjoitukset ja aika-ajot lauantaisin ja sunnuntaisin kilpailut. Kilpailulähtöjä on kaksi kappaletta, jotka ovat kestoltaan 30 minuuttia, tämän jälkeen ajetaan vielä kaksi lisäkierrosta. Ensimmäisenä ruutulipulle ajanut on voittaja. 

Kilpailuviikonlopun kokonaisvoitto ratkeaa kahden lähdön yhteispisteillä. Yhden lähdön voitosta saa 25 pistettä, joten enimmillään voi saada 50 pistettä. Tasatilanteessa loppusijoitus ratkeaa viimeisen lähdön tulosten perusteella. MM-sarjassa kahdesta pääkilpailusta jaetaan pisteet 20 parhaalle ja tämän lisäksi 10 nopeinta aika-ajolähdön kuljettajaa saavat pisteitä skaalalla 10-1. Yhdysvaltain AMA-sarjassa käytetään myös samaa pistejärjestelmää. mutta ilman erillistä aika-ajokilpailua. Kansallisissa mestaruussarjoissa on omat pistesysteminsä.

Joukkue-mm ja suomalaiset

Motocross-vuoden arvostetuin tapahtuma on Joukkueiden maailmanmestaruuskilpailut (Motocross of Nations). Siinä kolmihenkiset joukkueet ajavat kolme lähtöä, joista annetaan pisteitä sijoituksen mukaan, Mitä korkeampi sijoitus, sen pienempi pistemäärä. Huonoin pistemäärä pudotetaan lopputuloksista pois ja näiden yhteismäärä määrittää voittajan. Tässä kilpailussa Yhdysvaltain huiput tulevat omasta sarjasta haastamaan muun maailman parhaimmiston. 
Suomen joukkue on historian saatossa saavuttanut näistä kekkereistä neljä mitalia. Yhden hopean ja kolme pronssia. Suomalaiskuljettajista Heikki Mikkola voitti neljä maailmanmestaruutta 70-lvulla ja Pekka Vehkonen voitti 125-kuutioisten maailmamestaruuden 1985. Vehkonen voitti myös supercrossin mm-kultaa 1990.

Lähteet:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti