Mitä Suomi tuo tuliaisina Pekingin kisoista?

 

Pekingin talviolympialaiset ovat muutaman viikon päästä, joten on sopiva hetki kirjoittaa talvilajeista. Miesten jääkiekkoturnauksen taso ei välttämättä huimaa, sillä NHL-pelaajat jäivät koronapandemian seurauksena pois. Euroopassa pelaavista koostuvien kokoonpenojen myötä sekä Kanadan, että Yhdysvaltain mahdollisuudet mitaleille ovat heikot - ei kuitenkaan mahdottomat. Suomalaiset tietenkin odottavat leijonilta menestystä, jopa kultaa. Naisten puolella kohua aiheutti maalivahti Noora Rädyn poisjäänti joukkueesta. Näistä ja monesta muusta kiekkoasiasta voitte lukea Jatkoajasta.

Suomen menestyslajeihin talvikisojen historiassa kuulunut maastohiihto vie suurimmat otsikot, neljä vuotta sitten Iivo Niskanen saavutti 50 kilometrin olympiakultaa ja tällä kaudella tuli menestystä Tour de Ski-kiertueella. Myös hänen Kerttu-siskonsa on pärjännyt mainiosti. Jälleen heidän halutaan tuovan mitaleita - ainakin lyhyemmiltä, väliaikalähdöin hiihdettäviltä kymmenen ja viidentoista kilometerin matkoilta. Nämä vielä hiihdetään latua pitkin eli perinteisellä hiihtotyylillä. Hiihto ei kuulunut liikuntatunnilla suosikkeihini.

Muissa lajeissa ei voida menestystä odottaa, vaan osallistuminen on hieno kokemus. Hyviä sijoituksia voi tulla lumilautailussa ja freestyle-hiihdon kumparelaskussa. Alppihiihdon tekniikkalajeissa ja mäkihypyssäkin on muutama meikäläinen. Ampumahiihdossa Tero Seppälä on noussut haastamaan maailmankärkeä ja sijoitus kymmenen joukkoon hyvällä suorituksella on mahdollista. Mäkihyppyyn ei saatu miesten joukkuekilpailuun joukkuetta ja se on aiheuttanut porua. Lajin nykytasosta kertoo eläkkeeltä palanneen legendan, Janne Ahosen pronssi viime viikonlopun SM-kisoissa. Annettiinko mitali hyvien hyppyjen sijasta nimen perusteella?

Curlingissa, kelkkailulajeissa, pikaluistelussa sekä kaukalopikaluistelussa (short track) ei nähdä suomalaisia. Suomen olympiakomitean sivuilta löytyy tämänhetkinen joukkue. Koronatilanteen vuoksi poisjäännit ovat mahdollisia.

Jos ajatellaan asiaa ilman värilaseja, suurimmat mitalirohmut saattavat olla Yhdysvallat, Kanada, Venäjä, Saksa ja Itävalta. Toki yllätyksiä voi aina sattua ja pikaluistelussa Hollanti on mahtimaa. Kelkkailussa Latvia on huomionarvoinen. Skeleton-kelkkailussa aikansa parhaimpiin kuuluvalta Martins Dukurssilta puuttuu olympiakulta. Isäntämaa Kiina on panostanut paljon ja kommunistimaakin voi saada muutaman mitalin.

Vuoden 2018 kisojen tapaan tv-lähetykset painottuvat aamutunteihin. Jääkiekko näkyy ainoastaan TV5-kanavalla. Sekä YLE että TV5 ja Kutonen näyttävät muut lajit - jopa samanaikaisesti. Miesten turnauksen finaali pelataan jälleen kukonlaulun aikaan. Onneksi nykyään on striimauspalvelut, josta voi katsoa uusinnan. Myös olympialaisilla on oma - vieläpä ilmainen suoratoistosivu ja Youtube-kanava, josta voi katsoa väliinjääneet tapahtumat.

Kisojen jälkeen palaan kertaamaan olympialaisten tapahtumat - Morjens.

Koripallosta

On aika palata blogikirjoitusten pariin joululomalta. Muistatte varmaan marraskuisen julkaisuni jenkkifudiksesta. Tällä kertaa samanlainen teksti koripallosta.

Tutustuin alakouluikäisenä liikuntatunnilla koripalloon ja yllätyin, kuin liikuntakurssin ohjaaja kehuin heittotaitoani. Muutama vuosi myöhemmin tuli tavaksi käydä kesäisin heittelemässä palloa läheisellä katukentällä. Pallonkäsittelyni ja heittotaitoni paranivat. Haaveissa ei ollut ammattilaisura, vaan tein tätä hauskuuden vuoksi. Myös suurikokoisen pallon pompottelu ja heitoissa onnistuminen tuottivat mielihyvää.

Kymmenisen vuotta sitten kokeilin pelaamista Vantaan Pussihukkien Unified-joukkueessa. Koriksen unified-versiossa ei ole kolmen sekunnin rikesääntöä ja kentällä on vammaisten lisäksi vammattomia pelaajia. Jälkimmäinen sääntö oli peliaikani puolesta vähän ikävä. Hyötyä kokemuksestani oli, sillä puolustustaitonikin kehittyivät ja sain hyvää oppia valmentajilta.

Nettiaikakausi on helpottanut koripallon seuraamista. Aamuisin katselemien NBA-koosteiden lisäksi voi katsoa kokonaisia otteluja. Pyrin viikossa katsomaan vähintään yhden niistä uusintana. Minulla ei ole mitään suomenkielistä selostusta vastaan. Englanninkielinen kuulostaa korvissani luontevammalta. NBA-videopelien myötä joukkueet ja pelaajat ovat tulleet tutuksi, mutta vieläkään ei ole suosikkijoukkuetta. Moni ajattelisi, miksen fanita Lauri Markkasen takia Cleveland Cavaliersia? Mielestäni yksi pelaaja ei ole peruste seuran fanitukselle.

Joulun aikaan tuli katsottua Netflixistä The Last Dance-dokumenttisarja Michael Jordanin ja Chicago Bullssin viimeisestä yhteisestä kaudesta 1997-98. Lostava sarja kaikkien aikojen parhaasta pelaajasta ja mestarijoukkueesta. Bulls voitti kuusi mestaruutta 90-luvulla ja Jordan oli seuran avainpelaajia tuolloin. Joukkuetovereina aikansa paras puolustaja Dennis Rodman ja monipuolinen Scottie Pippen. Steve Kerrin kolmosista oli apua ratkaisuhetkillä.

NBA viettää 75-vuotisjuhlakautta ja he ovat julkaisseet koostevideon liigan historian parhaista pelaajista. Yhden heistä, Dallas Mavericksia koko uransa ajan edustaneen. Saksan Dirk Nowitzkin pelinumero jäädytettiin viime viikolla. Hänen tavaramerkkiheittonsa oli taaksepäin nojautuva kolmen pisteen heitto.

Koripallo on lajina globaali ja pelin hienouksien vuoksi on tullut netistä vilkaistua pelejä ympäri maailman. Viime viikolla Australian liigaa. Sekä miesten että naisten maajoukkueiden pelejä on tullut paikan päällä katsottua. Lajista on tullut puhuttua muutaman entisen pelaajan kanssa. Naisten maajoukkueessa pelaavan Sara Rokkasen kanssa voisi vaihtaa muutaman sana pelin eri osa-alueista.

Moni lajin asiantuntija odottaa Lauri Markkasen nousevan tähtipelaajan asemaan. Itse ajattelen häntä niin kutsuttuna apupelaajana, jolloin hän pystyy auttaa joukkuettaan etennpäin. Eurooppalaiset NBA-pelaajat olivat joukkueorientoituneita pelaajia 90-luvulla. Nykyään he pystyvät ratkaisemaan pelejä. Esimerkkeinä Dallasin Luka Doncic, Milwaukeen Giannis Antetokoumpo ja Dever Nuggetsin Nikola Jokic.

Pelinä koripallo on hyvin loukkaantumisherkkä. Venähdykset ja nyrjähdykset ovat yleisiä. Peli on välillä hyvin fyysistä ja se näkyy virhetilin karttumisessa. Röyhkeää peliä ei kannata pelata, sillä kahdesta epäurheilijamaisesta rikkeestä joutuu ulos.

Koripallo-ottelujen selostajat käyttävät usein lajiin kuuluvaa sanastoa, mikä saattaa tavalliselle katsojalle kuulostaa vieraalta. Onneksi niitä on selitetty ymmärrettävästi, kuten linkistä käy ilmi.

Tämä tältä erää, ensi viikolla asiaa talviurheilusta.