Jos kirjoittaisin kaiken mahdollisen oppimani amerikkalaisesta jalkapallosta tähän, lopputulos olisi puuduttavaa luettavaa. Lajin historiasta ja säännöistä löytyy tietoa lajiliiton sivuilta. Monimutkaiselta vaikuttava peli on pienen tutustumisen jälkeen helppo ymmärtää, kerron tässä kuitenkin perusasiat ja miksi tämä laji on kiehtonut minua vuosien ajan.
Amerikkalainen jalkapallo eli jenkkifutis muistuttaa paljolti englantilaista palloilulajia rugbya. Tavoiteena on kuljettaa palloa heittämällä tai juoksemalla vastustajan maalialueelle. Jenkkifutiksessa eteenpäin syöttäminen on sallittu. Hyökkäysvuorossa olevalla joukkueella on neljä yritystä edetä kymmenen jaardia, muuten pallo annetaan vastustajalle lentopotkulla eli puntilla ja he saavat vuorostaan hyökätä. Se, kumpi joukkueista saa entien pisteitä peliajan lopussa on voittaja.
Lajin suurimmassa liigassa NFL:ssä peliaika on neljä 15 minuutin mittaista neljännestä, euroopassa 4x12 minuuttia. Pelikello pysähtyy, kun pelaaja astuu kentän ulkopuolelle, heittopeli epäonnistuu tai aloituslinjassa oleva sentteri pistää pallon maahan. Pelinrakentaja kertoo ennen hyökkäystä valmeltajaltaan saadut ohjeet, jotka muistuttavat monimutkaista koodistoa. Taktiikoiden onnistuminen ei mene aina paksun pelikirjan mukaan. Voiman lisäksi tarvitaan peliälyä ja ketterät jalat, jotta voidaan päästä vapaaseen tilaan. Tämä korostuu etenkin juoksuhyökkäyksissä. Heittotilanteissa oikea-aikainen reaktio on tärkeää, mikäli halutaan ottaa koppi.
Maalista eli touchdownista joukkue saa kuusi pistettä ja yhden lisäpisteen potkaisemalla pallon maalihaarukasta läpi. Harvinaisemmasta maalin jälkeisestä jouksusta saa kaksi pistettä. Onnistuneesta potkumaalista saa kolme pistettä. Potkumaalin etäisyys on 17 jaardia aloituslinjan takana. Esimerkiksi, jos hyökkäys pysähtyy 10 jaardin kohdalle, potkumaali potkaistaan 27 jaardin päästä.
Tässä siis tärkeimmät asiat. Mutta miksi tämä peli on niin kiehtova? Amerikkalaisessa jalkapallossa nähdään komeita suorituksia. Tänä syksynä potkaistiin NFL-historian pisin potkumaali, etäisyys maaliin oli 66 jaardia. Ottelu voi ratkaista viimeisillä sekunneilla tai mennä jatkoajalle. Potkumaalikaan ei ole varma pistesuoritus. Suosikkiseurani Green Bay Packersin ja Cincinnati Bengalsin välisessä ottelussa muutama viikko sitten yhteensä viisi potkumaaliyritystä meni ohi. Tuuliset olosuhteet vaikuttavat pallon lentorataan. Mikäli ottelupäivänä sataa, kamppailu muuttuu liukastelufestivaaliksi.
Joukkueen 11 pelaajalta vaaditaan monipuolisuutta. Voimakkaiden käsien ja nopeiden jalkojen lisäksi pitää olla valmis väistämään puolustajia. Pelinlukutaito on tärkeää pelin molemmilla puolilla ja keskittymisen pitää olla kunnossa - etenkin ratkaisuvaiheilla.
NFL:ssä ei ole koskaan pelannut suomalaisia pelaajia. Eurooppalaisia useita. Suurin osa nykyisistä ulkomaalaispelaajista ovat potkaisijoita, he välttyvät loukkaantumisia aiheuttavilta kovilta taklauksilta ja voivat käyttää perinteisen jalkapallon potkutekniikkaa, jotta ruskea peliväline saadaan maalihaarukan läpi. Potkumaalin yrittämistä voisin joskus kokeilla.
Olen käynyt katsomassa muutaman pelin ja oppinut tuntemaan lajin termistöä videopelien kautta. Packersin peleistä tulee katsoa youtubesta koosteet. Otteluja lähetetään suomessa Viaplay-maksupalvelussa, joista yksi viikottain suomeksi selostettuna. Itse katson pelit, mikäli huvittaa, englanninkielisellä selostuksella, sillä selostajan vieressä oleva asiantuntija, yleensä entinen pelaaja antaa kivoja knoppitietoja pelitilanteista. Toisaalta englanninkielen ymmärrykseni on erinomainen. Kokonaisia otteluja en katso, sillä peli- ja mainoskatkoineen ottelun kesto venyy kolmeen tuntiin.
Green Bay Packers on hävinnyt tähän mennessä vain yhden kahdeksasta ottelustaan ja johtaa omaa divisioonaansa. Hyvien otteiden jatkuessa pelinrakentaja Aaron Rodgersin johtama ryhmä varmistaa pudotuspelipaikkansa ennen päätöskierrosta.
Uskokaa tai älkää. Kahdeksankymmentäluvulla muutama NFL-pelaaja potkaisi pallon maaliin paljain jaloin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti