Max voitti - Bottas hävisi pistesijan loppusuoralla

 

Eilinen Kanadan Grand Prix ei ollut mitenkään kummallinen, vaikka tapahtumiakin riitti. Red Bullin Max Verstappen ajoi lähdöstä maaliin voittajana ja podiumille seuraksi nousivat Aston Martininilla loistavaa kautta ajava Fernando Alonso ja Mercedeksen Lewis Hamilton.

Kilpailun onnistujiin kuuluu ehdottomasti Williamsin Alexander Albon. Thaikuski ajoi sateisissa aika-ajoissa Q3-osioon, eikä kilpailuissakaan hermo pettänyt, vaikka taaempana ohitusmahdollisuutta hakivat kaksi McLarenia, Esteban Ocon sekä Lance Stroll. Albon tuli maaliin seitsemäntenä ja toi kauden avauspisteet heikossa jamassa olevalle brittitiimille.

Edeltävällä viikolla tallipäällikkö James Vowles oli todennut, että tallin käyttämä teknologia ja työtekijöiden ajatusmaailma on päivitettävä tämän vuosikymmenen vaatimuksille, jotta menestyksestä voitaisiin tulevaisuudessa jälleen haaveilla. Tallin 70-luvulla perustanut ja pitkään johtanut Frank Williams oli pihi uudistuksille ja halusi pitää pitkään kiinni itsenäisyydestään, edesmennyt Williams kieltäytyi myymästä tallia autonvalmistaja BMW:lle 2005, jonka myötä talli hidas putoaminen kärkitallien joukosta alkoi.

Sauberin Valtteri Bottas oli pitkään kiinni yhdeksännessä tilassa, mutta Aston Martinin Lance Stroll ohitti hänet maalisuoralla ja maksoi kalavelkoja kauden 2017 Bakun ohituksesta. Nastolalainen sai viimeisen pistesijan, kiitos Lando Norrisin, joka sai viiden sekunnin aikasakon hidastelusta turva-auton aikana.

Mercedeksen toisella brittikuskilla, George Russellilla oli epäonnea. Hän osui ensimmäisten kierrosten aikana seinään, mutta pystyi nousemaan pistesijoille. Osuma aiheutti kuitenkin vaurioita auton jarruihin, jotka ylikuumenivat radalla, missä jarrujen kuluminen on suurta.

Verstappen otti uransa 41. voiton ja nousi voittojen määrässä Ayrton Sennan rinnalle ja ikää hollantilaisella on vasta 25 vuotta. Kauden loppuun mennessä Verstappen lähestyy jo Alain Prostin 51 voiton määrää. Mestaruudet ovat teoriassa selviä, ellei mitään dramaattista tapahdu. Itse usko, että alkusyksystä juhlitaan Maxin kolmatta maailmanmestaruutta.

Palou voittoputki jatkuu

Road American Indycar-kilpailu tarjosi tiukkoja tilanteita ja hiekoille menoja. Andretti-tallin Romain Grosjeanilla oli jälleen huono päivä, sillä ranskalainen pyörähti kilpailun 12. kierroksella. Hän ajoi lopulta maaliin 25. sijalla. 

Paalulta lähtenyt Colton Herta johti suuren osan kilpailusta ja lähti viimeiseltä stopiltaan kovemman seoksen renkaat autossaan. Kierrosta myöhemmin pysähtyi Ganassi-tallin Alex Palou ja vahvaa menoaan jatkanut espanjalainen teki ohituksen kalifornialaisesta seitsemän kierrosta ennen maalia. Hertan vauhti sakkasi pääsuoralla ja hän putosi lopputuloksissa viidenneksi, kun Palou ajoi toisen voittonsa peräjälkeen ja kasvatti pistejohtoaan. Toiseksi ajoi Josef Newgarden ja Pato O'Ward oli kolmas.

F1-sarjasta poiketen Indycar-auto voidaan turva-auton aikana käynnistää uudelleen apukäynnistimen eli startterin avulla, tämän tehtävän hoittaa onnettomuustilanteissa apuun rientävä turvatiimi. Varikolla saman tempun voi tehdä mekaanikot.

Molemmat sarjat jatkuvat heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina. F1-autot ajavat Itävallan Red Bull Ringillä ja Indycar jatkaa kautta Mid-Ohion moottoriradalla.

Ferrarin voitokas paluu

 

Autokilpailujen klassikko, Le Mansin 24 tunnin kilpailu vietti viikonloppuna satavuotisjuhlia, ensimmäinen kilpailu ajettiin Sarthen radalla 1923 ja tapahtuma oli tänä vuonna loppuunmyyty. Suuriman huomion keräsi kestävyyskisojen uusi pääluokka Hypercar, johon ilmoittautuneita autokuntia oli 16 kappaletta. Mukaan oli tullut myös Yhdysvaltain IMSA-sarjasta tuttuja talleja, kuten Cadillac.

Kilpailu tarjosi viihdettä läpi vuorokauden ajan ja voitosta käytiin kiivas taistelun Toyotan ja Ferrarin välillä. Japanilaismerkin autokunnan auto #8 ajoi ulos peräänajon seurauksena yön aikana ja Peugeot'n autoilla oli heikko kilpailu, sillä heidän autoistaan #93 sijoittui kahdeksanneksi. Autojen hitauteen on pohdittu olevan syynä suuren määrän rataan painavan voiman eli downforcen hakeminen siten, että autossa on takasiiven sijaan kaksi evää. Ehkä olisi parempi asentaa se takasiipi ensi vuoden autoon. Olen kuulut aikoinaan lauseen älä luota ranskalaiseen, joka sopii hyvin kuvaamaan auton luotettavuutta.

Vettä tuli, kuin saavista ensimmäisten tuntien aikana, joten autoja liukasteli 13 kilometrin mittaisella radalla ja ikävän näköisiä kolareita nähtiin muutama. Onneksi pahoja loukkaantumisia ei tullut. Kestävyyskisoissa yksittäistä kuskia tärkeämpää on kemia tallin sisällä, sillä auto pitää jakaa kahden tallikaverin kesken. Ajoaika on rajattu määrä, tässä kilpailussa kuusi tuntia, joten radioon tulee kutsu tuoda auto varikolle ja antaa ajovuoro tallikaverille. F1-kisoista poiketen rikkinäinen auto on mahdollista korjata ja saada takaisin radalle.

50 vuoden tauon jälkeen paluun tehdastallina tehnyt Ferrari osoitti vauhtiaan aika-ajoissa ja luotettavuuttaan kilpailussa. Onboard-videosta katsottuna hybridin ja polttomoottorin yhdistelmä kuulosti hyvältä Voittavassa autokunnassa ajoivat Antonio Giovinazzi, James Calado ja Alessandro Pier Guidi. Ensin mainittu ajoi Kimi Räikkösen tallitoverina Sauberilla. Ferrarin tehdastallia WEC-sarjassa pyörittää Gt-autojakin ajattava AF Corse, jonka kuljettajia nostettiin hypercar-autoon, kun paluuta alettiin suunnitella.

Kilpailun toiseksi ajoi Toyota #8 ja kolmas oli Cadillac #2. GT-luokan voitti ensimmäistä kertaa Chevroletin Corvette ja Lmp2-luokan voitti Inter Europol-tallin auto. Naistrio Rahel Frey, Michelle Gatting sekä Sara Bovy ajoivat vaaleanpunaisen Porschensa luokkansa neljänneksi. Huomiota keräsi kilpailussa myös sääntöjen mukaiseksi muokattu Nascar-auto, joka ajoi kokonaiskilpailussa sijalle 39. Autoa ajoivat Nascar-legenda Jimmie Johnson, Gt-veteraani Mike Rockenfeller sekä vuoden 2009 f1-mestari Jenson Button.

Tuttuun tapaan suomen media nosti uutisoinnissaan merkittävämpään asemaan entiset f1-kuskit ja Eurosportin suomenkielinen selostus sisälsi paljon vertauksia formuoloihin. Haloo, kyse on täysin erilaisesta autokilpailusta, jossa kuljettajia tärkeämpää on tuoda auto maaliin ja saada mainosta autonvalmistajille. Se, mikä kestävyyskisoissa itseäni kiehtoo on päinvastaisuus nopeatempoiseen ja yliarvostettuun F1-kisoihin. Useat luokkien ajo samaan aikaan tuo lisää tapahtumia,, tänä vuonna radalla oli 62 autoa kilpailun lähdössä. Viihteen nimissä kestävyyskisat ovat kiintoisia, eikä niistä tarvitse katsoa, kuin viimeinen tunti.

Au revoir

Formularintamalta ei mitään uutta

Otsikolla viittaan vuonna 1929 julkaistuun sodanvastaiseen romaaniin Länsirintamalta ei mitään uutta, joka on sovitettu kolmesti valkokankaalle. Samaa voisi todeta eilisestä Espanjan Grand Prix:stä.

Kyseinen kilpailu oli tylsähkö. Ylivoimaiseen voittoon ajaneen Max Verstappenin takana sentään tapahtui hiukan, sillä Mercedes-autojen kisavauhti on uusien päivitysten myötä parantumaan päin. Etumatkaa punaisen härän logoilla maalattuihin autoihin - tai tässä tapauksessa yhteen autoon on vielä paljon. Kesätaukoon mennessä ero voi pienentyä paljolti. Lewis Hamilton ajoi toiseksi ja George Russell oli kolmas.

Meksikon Sergio Perez turvasi neljännellä tilallaan arvokkaita pisteitä tallien mm-sarjaan. Ferrareilla oli heikko kilpailu. Autoa ei saatu toimimaan kovilla renkailla, mutta toisaalta eilinen meni harjoituksena uusien päivitysosien myötä. Varikolta lähtenyt Charles Leclerc oli yhdestoista ja Carlos Sainz ajoi viidenneksi.

Alfa-Sauberilla on niin sanotusti viulunsoittajaa vaihdettu. Guanyou Zhou nappasi kaksi pistettä itselleen, kun taas Valtteri Bottasin lievästi hajonnut auto ei toiminut. Nastolan poika tuli toiseksi viimeisenä maaliin. Tuliko ikävä polkupyöräretkiä? Ei hätää, niille on aikaa elokuussa.

Kolmannesta ruudusta lähteneen Lando Norrisin kilpailu, meni avauskierroksella pipariksi osuessa Hamiltonin autoon. Hajonnut etusiipi vaihdettiin varikolla ja maaliin viimeisten joukossa sijalle 17. Kukaan ei keskeyttänyt, eikä keltaisia lippujakaan nähty. Toista se oli 25 vuotta sitten, jolloin kuljettajat ottivat enemmän riskejä ja koneet laukesivat. Nyt vaan ajellaan kaksi tuntia hissun kissun. 

Itseänikin ottaa päähän kisatapahtumien vähentyminen, mutta en ikinä halua mitään nascar-tyylisiä pakollisia keltaisia tai paikaltaan tapahtuvia uusintalähtöjä viimeisten kierrosten aikana. Toivottavasti kahden viikon päästä Montrealissa murmeli käy vierailulla ja joku pamauttaa kiesinsä mestarien muuriin.

Detroitissa espanjalaisjuhlat

Indycar-sarjan Detroitin kilpailu palasi yli 30 vuoden tauon jälkeen kaupungin keskustaan rakennetulle ahtaalla ja pomppuiselle katuradalle. Heti avausmutkassa britti Callum Ilott kolaroi Kyle Kirkwoodin kanssa ja seuraavat kierrokset madeltiin turva-auton perässä. 

Pitkän pääsuoran jarrutuksessa nähtiin parhaimmat ohitusyritykset, mutta lisää kolareita tuli kierroksilla 43 ja 52. Ensin Pato O'Ward osui muuriin ja yhdeksän kierrosta myöhemmin Graham Rahal ajoi ulos ahtaassa oikealle kääntyvässä mutkassa. Tanskan Benjamin Pedersen ei huomannut Rahalin autoa, joten hänen ajokkinsa kopsahti hetkeä myöhemmin Grahamin autoon.

Voitosta käytiin kovaa kamppailua Will Powerin ja Alex Paloun kesken ja lopulta Ganassi-tallin espanjalainen ajoi ruutulipulle voittajana. Australialaiskuljettaja Power jäi hänestä lopulta 0,8 sekuntia. Viimeisestä podiumpaikasta käytiin kiivasta taistelua Arrow McLaren-tallikaverusten Felix Rosenqvistin ja Alexander Rossin kesken. Ruotsalainen veti pidemmän korren. Rossin edelle neljänneksi kiilasi vielä legenda Scott Dixon.

Romain Grosjeanin epäonninen kausi sai jatkoa, sillä ranskalaisen kilpailu päättyi jälleen ajovirheestä johtuneeseen seinäosumaan. Tasaista kautta ajava toissavuoden mestari Palou kasvatti sarjajohtonsa 51 pisteeseen ennen Rosenqvistiä. Sarja jatkuu kahden viikon päästä Road American moottoriradalla Wisconsinin osavaltiossa.