Artikkelin otsikko on viittaus ylä-asteen liikuntatunnilla pelattuun pesäpallo-otteluun, jossa seisoin kolmannella pesällä hoo moilasena, vaikka luokkatoverit huusivat minulle"kotiin". Muutama vuosi aiemmin sain pesäpallosta ranteeseen, enkä muutenkaan tykännyt pesiksen pelaamisesta liikuntatunneilla. Eihän siihen palloon osu, ellet ole Toni Kohonen.
Pesäpallo ja sen kantaisä, Yhdysvaltojen kansallispeli baseball ovat samankaltaisia lajeja, joten niistä on parempi kirjoittaa samassa blogipostauksessa. Hyvinkääläinen Tahko Pihkala sovelsi baseballin sääntöjä pesäpalloon 1920-luvulla ja viimeksi mainittua pidetään suomen kansallispelinä. Pelivälineetkin ovat samat. Maila, pallo, räpylä ja kypärä.
Molemmissa lajeissa pelataan yhdeksän vuoroparia, mutta pesäpallossa pelataan jaksoja, joissa molemmat ovat sisävuorossa eli lyömässä palloa kerran. Ulkovuorossa oleva joukkue pyrkii estämään paloilla em. joukkuetta tekemästä juoksuja. Tätä voi verrata useiden joukkuelajien hyökkäykseen ja puolustukseen. Vuoro vaihtuu, kun sisävuorossa oleva pelaaja on poltettu kolmesti.
Jaksoja on kaksi, joissa molemmissa pelataan kahdesta neljään vuoroparia. Ensimmäisenä kaksi jaksoa voittanut voittaa pelin. Tasatilanteessa pelataan supervuoropari ja tarpeen vaatiessa kotiutuslyöntikilpailu (vrt. jatkoaika). Jakson voittaa enemmän juoksuja tehnyt joukkue.
Baseball-kenttä on timantin muotoinen ja syöttäjä syöttää hänelle merkityltä paikalta eli kummulta. Baseballissa juoksujen kokonaismäärä ratkaisee voiton vähintään yhdeksän vuoroparin jälkeen. Tarvittaessa pelataan lisävuoroja. Molemmissa peleissä palloon osunut juoksee mahdollisimman nopeasti pesältä toiselle ja palo tulee, jos pallo on heitetty pesälle ennen juoksijaa.
Parhaimmassa tilanteessa juoksujen suhteen sisävuoroa pelaava joukkue on, jos kolmella pesällä on juoksija. Täten on mahdollista, että kolme juoksijaa voi tulla peräkkäin kotipesälle. Pesäpallossa syöttäjä eli lukkari syöttää kohtisuoraa ylöspäin ja ottaa nopeasti askeleita taakse, ettei maila osu päähän. Pesis on myös tempoltaan nopeampi peli, jonka kesto on ajallisesti noin kaksi tuntia.
Baseball-pelin kesto on jopa 3,5 tuntia ja Yhdysvaltain ammattilaisliiga MLB on tehnyt sääntömuutoksia peli nopeuttamiseksi. Yksi isoimmista muutoksista on syöttökello, joka vähentää syöttäjän syöttöön valmistautumisaikaa. Ajan pituus vaihtelee pelitilanteen mukaan, mutta yleensä se on 15-20 sekuntia.
Molemmissa peleissä tulee laittomia lyöntejä ja juoksijoita kutsutaan etenijöiksi. Toisin, kuin baseballissa, pesäpallossa ei tarkisteta videolta epäselviä tilanteita. Kunniajuoksussa eli kunnarissa pelaaja ehtii omalla lyönnillään kolmospesälle ja kotipesään tultuaan saa yrittää uutta juoksua. Baseballissa vastaavan saa, jos lyöjä kiertää kaikki pesät ja palaa kotipesälle.
Tarkemmat säännöt molempiin lajeihin lyötyvät alla olevista linkeistä.
http://www.baseball.fi/fin/laji_perussaannot.php
https://pesäpallo.com/pesapallon-saannot-pahkinankuoressa/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti